Kuuntele teksti tästä:
Mäyrä on Suomen toiseksi suurin näätäeläin. Sen latinankielinen nimi on Meles meles. Mäyrää kutsutaan myös metsäsiaksi. Mäyrää tavataan Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Mäyrä on kooltaan suurin piirtein koiran kokoinen. Se on helppo tunnistaa rosvomaisesta pään värityksestä – mustavalkoinen naamio erottuu selvästi ympäristöstä. Muuten mäyrä on harmaankirjava.
Mäyrä nukkuu talviunta. Sen ruumiinlämpö laskee, ja se on talviunilla yleensä lokakuusta huhtikuuhun. Syynä talviuneen on, ettei mäyrälle ole sille sopivaa ravintoa talvisessa Suomessa.
Mäyrät elävät ryhmissä, joissa ei ole selkeää arvojärjestystä yksilöiden välillä. Mäyräryhmien eli klaanien elinpiirit ovat suuria, keskimäärin noin 15 neliökilometriä. Mäyrän lisääntymisaika eli kiima-aika on kesällä. Mäyrällä on viivästynyt sikiönkehitys eli hedelmöittynyt munasolu alkaa kehittyä vasta muutama kuukausi hedelmöittymisestä. Viivästyneen sikiönkehityksen johdosta mäyränaaras synnyttää seuraavan vuoden maalis-huhtikuussa kahdesta kolmeen (2-3) poikasta maahan kaivettuun luolastoon. Mäyränaaras ei saa poikasia joka vuosi, joten mäyrät lisääntyvät hitaasti. Mäyrä voi elää 10-15 vuotta.
Mäyrät ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sekä eläin- että kasvipitoista ravintoa. Mäyrien ravinto koostuu pikkunisäkkäistä, sammakoista, kastemadoista, viljasta, marjoista, hyönteisistä, linnuista, munista sekä muun muassa matelijoista.
Mäyrillä ei ole Suomessa luonnollisia vihollisia. Mäyriä voidaan metsästää. Sitä on metsästetty varsinkin turkin takia.
Mäyrästä ei aiheudu ihmiselle haittaa.