Telkkä

Telkkä 1

Kuuntele teksti tästä:

Telkkä on yksi runsaslukuisimmista Suomessa pesivistä sukeltajasorsista. Telkän latinankielinen nimi on Bucephala clangula. Telkkää tavataan Suomessa koko maassa kaikenlaisissa vesistöissä. Telkkä on myös tunnettu kirjallisuudesta, sillä Suomen kansalliseepoksessa Kalevalassa mainittu sotka tunnetaan nykyään telkkänä. Telkkä on muiden sorsalintujen tapaan muuttolintu eli se ei talvehdi Suomessa talviolosuhteiden takia. Telkkä muuttaa keväisin takaisin synnyinalueille pesimään maalis-huhtikuussa. Se muuttaa talvehtimisalueille syys-marraskuussa. Telkkä talvehtii pääsääntöisesti Pohjanmerellä ja Keski- ja Etelä-Euroopassa. Pieni osa saattaa talvehtia myös Suomessa talven läpi sulina pysyvissä vesissä.

Telkkä on pienehkö sukeltajasorsa. Se painaa 450-750 grammaa. Telkän levitettyjen siipien kärkiväli on 62-77 senttimetriä. Telkän pää on iso ja hieman kolmiomainen. Sen otsa on jyrkkä, kaula sekä nokka lyhyet. Nokka on myös paksutyvinen. Telkän silmän värikalvo on keltainen. Telkillä on suuri valkoinen siipilaikku. Keväisin telkkäkoiraalla on päässä valkea täplä ja sen siipilaikku on kokonaan valkoinen. Telkkäkoiraan pää, selän keskiosa ja pyrstö ovat keväällä mustat. Pää on osittain myös vihreänhohtoinen. Telkkänaaraan pää on tummanruskea ja muuten se on yleisväriltään harmahtava. Naaraalla valkoisessa siipilaikussa on kaksi mustaa pitkittäisjuovaa.Telkän koivet ovat kellertävät ja nokka musta.

Telkkä 2

Telkkä on pönttöpesijä. Luontaisesti pesä sijaitsee vanhassa palokärjen pesäkolossa, mutta telkkä suosii myös ihmisten tekemiä pönttöjä pesikseen. Telkkänaaras munii huhti-toukokuussa kuudesta kahteentoista (6-12) sinivihreää munaa. Telkkänaaras on myös loismunia eli se munii myös toisten telkkien pesiin turvatakseen jälkikasvunsa selviytymisen. Loispesinnästä johtuen telkän pesien munamäärä saattaa vaihdella suurestikin. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon jälkeen muninnasta. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kahden kuukauden ikäisinä. Poikaset kuitenkin hyppäävät jo muutaman vuorokauden ikäisinä pesäpöntöstä pois ja alkavat itse naarastelkän vartioinnissa etsiä ravintoa.  Naarastelkät ovat hyvin reviiritietoisia eli puolustavat omaa elinaluettaan muita naarastelkkiä vastaan. Tästä syystä järven koosta riippuen, sillä voi esiintyä vain tiettymäärä telkkäpoikueita.

Telkät ovat sukeltajasorsia eli ne hankkivat ravintonsa yleensä veden alta. Ne käyttävät ravinnokseen äyriäisiä, hyönteisiä ja nilviäisiä.

Telkkiä voidaan metsästää. Metsästys ajoittuu syksyyn.