Kuuntele teksti tästä:
Punasotka on Suomessa pesivä sorsalaji. Se luetaan sukeltajasorsiin eli se hankkii ravintonsa sukeltamalla kokonaan vedenalle. Punasotka on saanut nimensä koiraan keväisen päänvärityksen myötä. Sen latinankielinen nimi on Aythya ferina. Punasotka on muuttolintu eli se viettää talvet muualla. Syynä muuttoon on Suomen talviset elinolosuhteet. Ensimmäiset punasotkat saapuvat kevätmuuton yhteydessä pesimäalueilleen huhtikuussa. Kevätmuutto jatkuu toukokuulle. Punasotkien syysmuutto eli muutto talvehtimisalueille ajoittuu elo-syyskuulle, jolloin ne parveutuvat usein tukkasotkien ja telkkien kanssa. Punasotkat talvehtivat Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa Punasotkia tavataan Etelä- ja Keski-Suomessa merenlahdissa sekä ravinteikkailla lintujärvillä.
Punasotkat viettävät lähes koko elämänsä parvissa. Punasotka painaa 770-970 grammaa. Sen levitettyjen siipien kärkiväli on 67-75 senttimetriä. Kevätpukuisen punasotkakoiraan tunnistaa sen punaruskeasta päästä ja kaulasta. Sen rinta ja pyrstön ympärys on valkoinen. Lisäksi sen silmän värikalvo on punainen. Muuten kevätpukuinen punasotkakoiras on tuhkanharmaa. Punasotkanaaras on perusväritykseltään harmaanruskea ja sen päälaki sekä selkä ovat ruskeat. Punasotkan koivet ovat harmaat. Naaraan silmän värikalvo on ruskea ja koiraalla punakeltainen paitsi kevätpukuisena. Nuoret yksilöt sekä sulkasadon eli höyhenpeitteen uusiutumisen läpi käyneet koiraat ovat väritykseltään lähes samanlaisia kuin punasotkanaaraat. Punasotkien sulkasato ajoittuu kesäkuuhun. Sulkasadon alkuvaiheessa punasotkat eivät ole lentokykyisiä.
Punasotka hakeutuu pesimään yleensä lokkien suojaan, sillä lokkiyhdyskunnat polustavat pesintäreviiriään eli aluetta, jossa ne pesivät, erittäin tehokkaasti pedoilta. Pesä sijaitsee yleensä kelluvalla mättäällä. Lokkiyhdyskuntien ulkopuolella punasotka rakentaa pesänsä kasvillisuuden suojaan. Punasotkanaaras munii tokokuussa kuudesta yhdeksään (6-9) vihreää tai tumman harmaata munaa. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon ikäisinä. Poikaset saavuttavat lentokyvyn 7-9 viikon kuluttua kuoriutumisesta. Punasotkanaaraat voivat myös munia toisten sorsalintujen pesiin. Tätä sanotaan loismuninnaksi. Loismuninnan tarkoituksena on varmistaa omien poikasten selviytyminen.
Punasotka käyttää ravintonaan erilaisia uppokasveja ja veden pieneläimiä, joita se sukeltaa pohjasta merenlahden, järven tai muiden lintuvesien pohjalta.
Punasotkaa voidaan metsästää. Metsästys sijoittuu syksyyn.