Kuuntele teksti tästä:
Sinisorsa on yksi maailman laajimmalle levinneistä sorsalajeista. Se on yksi Suomen runsaslukuisimpia sorsalajeja. Sinisorsa kuluu puolisukeltajiin eli se hankkii ravintoa kurottamalla kaulaansa veden alle. Sen latinankielinen nimi on Anas platyrhynchos. Sinisorsaa tavataan koko Suomessa etenkin rehevien eli runsaskasvustoisten vesien äärellä. Sinisorsaa sanotaan usein myös pullasorsaksi, sillä se kesyyntyy helposti ja saattaa tulla ottamaan ihmisten sille tarjoamaa ravintoa jopa kädestä nokkien. Nämä pullasorsat ovat yleinen näky kaupunkien vesialueilla.
Sinisorsa kuluu muuttolintuihin eli se muuttaa talveksi pois Suomesta. Muuton syynä ovat talviset olosuhteet sekä ravinnonpuute. Sinisorsien kevätmuutto eli muutto pesimäalueille ajoittuu maalis-huhtikuulle. Sen syysmuutto eli muutto talvehtimisalueille tapahtuu yleensä loka-marraskuussa. Pieni kanta saattaa kuitenkin jäädä talvehtimaan Etelä-Suomeen sulana pysyville vesialueille. Talvehtiminen vaatii kuitenkin ihmisten tarjoamaa ravintoa. Sinisorsa talvehtii yleensä Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä-Skandinaviassa.
Sinisorsa painaa 900-1400 grammaa. Sen levitettyjen siipien kärkiväli on 79-87 senttimetriä. Sinisorsa on pääväriltään harmaanruskeankirjava. Sen tunnistaa leveästä sinihohtoisesta siipipeilistä eli siivessä olevasta laikusta. Keväisin sinisorsakoiraan tunnistaa tumman punaruskeasta rinnasta, valkoisesta kaularenkaasta sekä vihreänhohtoisesta tummasta päästä. Sinisorsakoiraan selkäpuoli on harmahtava. Sen nokka kellertävä. Sinisorsanaaraan väritys on ruskeankirjava. Sen nokka on oliivinvihreänruskea, joka on reunoilta oranssihtava. Nuori yksilö sekä sulkasadon eli höyhenpeitteen uusiutumisen jälkeinen koiras on väritykseltään sinisorsanaaraan kaltainen. Sinisorsien sulkasato ajoittuu kesäkuusta syyskuuhun. Sulkasadon alkuvaiheessa sinisorsat eivät ole lentokykyisiä.
Sinisorsa tekee pesän yleensä rantaniitylle tai ruoikkoon. Sinisorsanaaras munii huhti-toukokuussa viidestä kahteentoista (5-12) munaa. Sinisorsauros ei osallistu poikastenhoitoon. Poikaset kuoriutuvat noin kuukauden päästä muninnasta. Poikaset ovat lentokykyisiä 7-8 viikon ikäisinä. Sinisorsanaaras saattaa uusia muninnan jopa kolmesti kesäisin, jos edellinen muninta ei ole jostain syystä ole onnistunut.
Sinisorsa käyttää ravinnokseen vesi- ja rantakasveja, kuten esimerkiksi pikkulimaskaa sekä niiden siemeniä. Ne syövät myös erilaisia hyönteisiä, äyriäisiä ja vedessä esiintyviä selkärangattomia eläimiä.
Sinisorsaa voidaan metsästää. Metsästys ajoittuu syksyyn.