Kuuntele teksti tästä:
Suomessa harvalukuisena pesivä sorsalaji, jouhisorsa luetaan puolisukeltajiin eli se hankkii ravintoa kurottamalla kaulaansa vedenalla. Sen latinankielinen nimi on Anas acuta. Jouhisorsaa tavataan enimmäkseen Keski- ja Pohjois-Suomessa. Se suosii avoimia kosteikoita. Jouhisorsa on muuttolintu eli se muuttaa talveksi pois Suomesta. Muuton syynä ovat talviset olosuhteet sekä ravinnonpuute. Jouhisorsa muuttaa keväisin pesimäalueilleen huhti-toukokuussa. Sen syysmuutto eli muutto talvehtimisalueille ajoittuu elo-syyskuuhun. Jouhisorsat talvehtivat pääsääntöisesti Länsi-Euroopassa ja Välimeren maissa.
Jouhisorsa painaa 500-1100 grammaa. Sen levitettyjen siipien kärkiväli on 79-87 senttiä. Jouhisorsalla on pitkä ohut kaula, pitkä ja terävä pyrstö sekä solakka ruumis. Jouhisorsakoiraan yleisväritys on harmahtava. Sen päälaki ja kaulan yläosa ovat tumman ruskeat. Sen kaula on valkoinen ja valkoinen väri jatkuu kapeana viiruna kohti niskaa. Keväisin jouhisorsakoiraalla on pitkä ja kapea pyrstöjouhi. Jouhisorsanaaras muistuttaa väritykseltään sinisorsanaarasta eli se on pääsääntöisesti harmaanruskeankirjava. Jouhisorsan siipipeili eli siivessä oleva laikku on koiraalla vihertävä ja naaraalla ruskea. Nuoret ja sulkasadon eli höyhenpeitteen uusiutumisen jälkeiset koiraat muistuttava väritykseltään jouhisorsanaaraita. Sulkasato ajoittuu jouhisorsalla keski- ja loppukesään. Sulkasadon alkuvaiheessa jouhisorsat eivät ole lentokykyisiä.
Jouhisorsa rakentaa pesänsä yleensä rantaniitylle, heinikkoon tai pensaan alle. Jouhisorsanaaras munii huhti-toukokuussa kuudesta yhteentoista (6-11) vaaleanvihertävää munaa. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua muninnasta. Poikaset ovat lentokykyisiä noin seitsemän viikon ikäisinä.
Johisorsa käyttää ravinnokseen muun muassa kotiloita, simpukoita ja vesisiiroja. Ne syövät myös vesikasvin osia, siemeniä ja jyviä.
Jouhisorsia voidaan metsästää. Metsästys ajoittuu syksyyn.