Kuuntele teksti tästä:
Peltopyy on toinen Suomessa esiintyvistä peltokanalinnuista. Sen latinankielinen nimi on Perdix perdix. Peltopyy on kooltaan 350-400 grammaa. Se on väritykseltään samanlainen ympäri vuoden. Peltopyyn naama ja leuka ovat punaruskeat ja rinta harmaa. Sen selkäpuoli on harmaan kirjava ja vatsapuoli siniharmaa. Peltopyyn siivet ovat tummanruskeat ja niissä on valkoisia ruotoviivoja. Peltopyykoiraalla on vatsassa hevosenkengän muotoinen tumma kuvio. Naaraalta kuvio puuttuu tai on vaaleampi.
Peltopyytä esiintyy nykyään Suomen eteläosissa sekä läntisellä rannikkoseudulla. Peltopyitä on ennen tavattu Keski- ja Itä-Suomessa, mutta maatalouden muutosten myötä elinolosuhteet ovat peltopyille muuttuneet epäedullisiksi. Peltopyyt viihtyvät peltoalueiden pientareilla eli peltoja ympäröivillä alueilla, kesannoilla eli viljelemättömillä peltoalueilla sekä peltojen sänkimailla.
Peltopyyt viihtyvät syksyisin ja talvisin pienissä parvissa. Parvi koostuu yleensä keväällä muodostuneen parin kesästä selviytyneistä poikasista. Pyyt ovat yksiavioisia. Ne pariutuvat maaliskuussa. Peltopyynaaras muninta alkaa toukokuussa. Se munii 16-24 munaa rakentamaansa pesään, joka sijaitseen usein pientareella eli pellon reunassa heinäkasvuston alla tai kesantopellolla. Peltopyykoiras ei osallistu munien haudontaan. Poikaset kuoriutuvat hieman vajaan kuukauden kuluttua muninnasta. Poikasten kuoriuduttua peltopyykoiras osallistuu niiden hoitamiseen.
Peltopyyt käyttävät ravinnokseen oraita, erilaisia ruohoja, rikkakasvien siemeniä, viljojen jyviä, kukkia, lehtiä, silmuja sekä eläinravintoa, kuten erilaisia hyönteisiä ja selkärangattomia. Etenkin peltopyypoikasten ravinto koostuu suurelta osin erilaisista hyönteisistä ja selkärangattomista.
Peltopyytä voidaan metsästää. Metsästykseen tarvitaan lupa. Metsästys on kuitenkin vähäistä.