Kuuntele teksti tästä:
Metso on Suomen suurin metsäkanalintu. Sen latinankielinen nimi on Tetrao urogallus. Metsourosta sanotaan metsokukoksi ja metsonaarasta koppeloksi. Metsokukko painaa noin viisi (5) kiloa ja koppelo noin kaksi (2) kiloa.
Metsokukko on pääväritykseltään harmaa, musta ja ruskea. Metsokukon silmien yläpuolella on selkeästi erottuva kirkkaanpunainen juova. Koppelon väritys on puolestaan pääsääntöisesti punaruskean, harmaan ja valkean kirjava. Koppelon erottaa teerinaaraasta sen punertavan ruskeasta rintamuksesta.
Metsoja voi tavata kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Metso elää suurilla metsäalueilla. Metsokukon reviiri eli elinympäristö voi olla 10-70 hehtaaria. Se on suuri alue, sillä 20 hehtaariin mahtuisi noin 18 jalkapallokenttää.
Metsot syövät kesällä ja talvella eri ravintoa. Kesällä kasvien silmut ja kukinnot ovat mieluisaa ruokaa. Loppukesästä alkaen metsot syövät marjoja. Talvella metsot syövät useimmiten männynneulasia. Metsojen poikasille erilaiset hyönteiset, kuten hyttyset, ovat elintärkeää ravintoa.
Metsoilla on keväisin soidinaika. Soidinajaksi kutsutaan sitä aikaa vuodesta, jolloin linnut parittelevat. Yli kolmevuotiaat metsokukot voivat puolustaa omaa aluettaan muilta kukoilta. Höyhenpeitteen pörhistely ja viuhkamaisen pyrstön esittely auttaa metsokukkoa näyttämään suuremmalta. Metsot taistelevat näin omista alueistaan ja koppeloista. Soitimen jälkeen koppelot huolehtivat alkukesästä syntyvistä poikasista. Koppelot munivat 7-11 munaa. Poikaset osaavat lentää jo kahden viikon kuluttua kuoriutumisesta.
Metsoa, kuten muitakin metsäkanalintuja voidaan metsästää.