Kuuntele teksti tästä:
Tavi on pienin Suomessa esiintyvä sorsiin kuuluva puolisukeltaja. Sen latinankielinen nimi on Anas crecca. Tavia esiintyy Suomessa kokomaassa ja se on Suomen runsaslukuisimpia sorsalajeja. Sitä voi tavata isoilla vesialueilla, pienillä järvillä ja metsälammilla sekä myös suurissa ojissa. Tavi on muuttolintu eli se muuttaa talveksi pois Suomesta. Muuton syynä ovat talviset olosuhteet sekä ravinnon puute. Tavin kevätmuutto eli muutto pesimäalueille tapahtu huhti-toukokuussa. Syysmuuto eli muutto talvehtimisalueilla ajoittuu elo-syyskuuhun. Tavi talvehtii Länsi- ja Lounais-Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa.
Tavi on Euroopan pienin sorsalintu. Se painaa 250-400 grammaa. Sen levitettyjen siipien kärkiväli on 53-59 senttimetriä. Tavin nokka on hyvin siro verrattuna sen päähän. Tavin yleisväritys on harmaanruskeankirjava. Keväällä tavikoiraan pää on kanelinruskea ja siinä on niskaan ulottuva vihreä silmänympäryslaikku. Tavinaaras on väritykseltään huomaamattoman ruskeankirjava ja sillä on vaalea silmänaluslaikku. Nuoret yksilöt sekä sulkasadon eli höyhenpeitteen uusiutumisen jälkeen myös koiraat ovat väritykseltään naaraan kaltaisia. Tavin sulkasato ajoittuu kesäkuun lopulle. Sulkasadon alkuvaiheessa tavit eivät ole lentokykyisiä.
Tavinaaras pesii yleensä maalle veden läheisyydessä. Se munii huhti-toukokuussa seitsemästä yhteentoista (7-11) vaaleanvihreää munaa. Poikaset kuorituvat noin kolmen viikon päästä muninnasta. Tavikoiraat eivät osallistu poikasten hoitoon. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden päästä kuoriutumisesta. Jos tavinaaraan munat tuhoutuvat hautomisvaiheessa, se saattaa tehdä uuden muninnan.
Tavi käyttää ravinnokseen muiden sorsalintujen tapaan enimmäkseen vedessä eläviä selkärangattomia eläimiä. Tavi hankkii ravintonsa yleensä veden pinnalta. Se ei jurikaan puolisukella eli kurota veden alle kaulaansa ravintoa hankkiessaan. Tavi käyttää myös kasviainesta, kuten siemeniä ravinnokseen.
Tavia voidaan metsästää. Metsästys ajoittuu syksyyn.